nimittäin mun vaihtopuolivuoteni. Loppuajasta kirjottaminen vähä jäi, kun tuli kiire nauttia elämästä. Loppu aika meni kuin siivillä ja sitten tajuttiinki liitelevän lentokoneen siipien voimalla kohti Suomea. Mun parhaimmat kaverit järjesti mulle mahtavat läksiäiset. Tuli tanssittua niin, että jaloissa tuntu koko seuraavan päivän ja korkokengät lensi nurkkaan. Siitä seurasikin mun viimenen viikko... Itkua, lisää itkua ja vielä vähän lisää itkua. Minäkö vihaan hyvästejä? Ja pakkaamista? En suinkaan.
Mun vika koulu päivä oli torstai. Sillon oli myös yhen luokkalaisen synttärit ja muutama tyttö oli leiponu kakun ja pizzarullia meille. Sain myös läksiäislahjaks Itävallan lipun, johon jokainen oli kirjottanu nimensä ja luokkakuvan, jonka taakse jokainen oli kirjottanu jotain mulle. Ja kuten arvata saattaa, ilman itkua ei selvitty ja kyseinen torstai oli yksi elämäni kauheimmista.
Kotiin selvittyä alko pakkaaminen. Välillä käytiin syömässä Wiener Schnitzeliä ja taas pakkaamaan. Loppujen lopuks soittelin Suomen aikaa puol yheltätoista itkien äitille, että mun tavarat ei mahdu laukkuun. Äiti ei tietenkään ilahtunut tästä soitosta ja lopputulos oli, että mä istuin matkalaukun päällä ja kiskoin vetoketjua kiinni. Kello oli 1:00 Itävallan aikaa.
Seuraavana aamuna heräsin puol kaheksalta keretäkseni hyvästelemään mun parhaan ystävän. Se tuotti vähän lisää itkua ja sitten oli aika lähtee kentälle. Autossa istuin haikein mielin ja kattelin maisemia. Mielessä kalvoi epävarmuus siitä, että koska pääsen tänne seuraavan kerran..
Mun kotimatka oli oma sumplinkinsa. Ensinnäkin, matkalaukku oli liian painava. Jouduin maksamaan siitä 30€(laukku paino 27kiloo). Hostäiti ei ollu liian ilonen, kun virkailija kerto, että mun laukku painaa todellaki liikaa. No, ei siinä auta ku maksaa. Sain vielä sellasen oranssin nauhan koristamaan mun pinkkiä matkalaukkua, jossa luki ''HEAVY''. Harmi, kun se oli kerenny irrota ennen Kuopion lentoasemaa. :(
Helsinkiin selvittiin ja siellä odoteltiin 2,5 tuntia. Ensiks lento oli myöhässä ja sitten se peruttiin kokonaan. Monta tuntia matkustettuani ja ikävän kalvaessa tuli itku ja kamala ketutus ja sain kuin sainkin itteni seuraavalle lennolle, jolle olis pitäny päästä vaan tasokorteilla. No sitten tankkailtiin hieman lisää nyt täynnä olevaa konetta, sitten putsattiin kiitorataa ja konetta. Lunta tuli kun saavista kaataen, mikä oli shokki Wienin lämmön jälkeen. Mutta todellinen shokki odotti Kuopiossa, kun laskeuduttiin. Lunta oli valehtelematta lentokoneen ikkunan alareunaan! Ja pakkastakin riittävästi. Mutta onneks jouduin pukemaan kaiken, mikä ei mahtunu laukkuun, nii ei paleltanu! Olen ylpeä!(:
Lopputulos matkatavaroiden suhteen oli matkalaukku 27kg+käsimatkatavarat 20kg+postitettua tavaraa n.30kg=77kg.
Nyt kiitän kaikkia blogiani lukeneita haikein mielin. Vaihtopuolivuoteni oli mahtavaa aikaa, enkä vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois! Jos joku haluaa vielä jotain tietää, voi kysellä täällä tai uudessa blogissani http://www.everydaywithjenni.blogspot.com/
Auf Wiedersehen Österreich, Hallo Finnland!
♥
Jenni